Teit kaiken saadakses mut hajoomaan, teit kaiken saadakses mut pelkäämään. Hylkäsit mut yksin, kuin kissan pimeeseen yöhön. Sen kaiken tarkoitus oli kai satuttaa, ja siinä sun tavoittees kai onnistuki.

Jos sä joskus tuut takas mun luokse, niin tahon sanoo sulle pari valittuu. Mä voin tekos antaa anteeks, mutta en tiedä voinko luottaa enää tulevaan.

Sulle pitäis varmaa viel seki kertoo, ettet sä oo ainut. Vaikka oikeestaa sä et tehny sitä tahallee, et hylkäsit mut yksin, nii tääki toinen vaan jätti mut muiden takii.

Eka mua omittii itelle ja revittii kahtee suuntaa, sit mut jätettii iha yksin pimeytee ja juostii muiden luo. Mä saan tän kuulostaa joltai rakkaustarinalt, mut sitä tää ei todellakaa oo. Mä koitan kertoo ihan vaa tyttöjen välisestä ystävyydesta. Mä kirjotin tän teidän kahden takii, et toivottavasti tuutte joskus lukee tän.